sunnuntai 30. lokakuuta 2011

I'm holding on to a fairytale



Lokakuun 24. Jännä päivä. Samana päivänä mun siskon ja serkun synttärit.
Tänä vuonna kuitenkin taisin ehkä pikkusen unohtaa muiden synttärit kun keskityin ihan toiseen juttuun. Meinaan, Eastpak Antidote Tour 2011 rantautumiseen suomeen. Nosturissa klo 18 ovet auki. Olin hullun täpinöissä. Aamulla en ollu niinkään täpinöissä mutta mitä lähemmäs Helsinkiä, sitä enemmän täpinöissä olin. Huhhuh.

Mukaan keikalle oli kaappautunut rakas Niklas tietenkin, sekä seuraneideiksi Viivi & Taija!

Päästiin paikalle about puol seiskan maissa ja oltiin jo huolissaan että Living With Lions ois alottanu. Jono tuntu nälkävuoden pituselta aluksi, mutta pian rupesikin hupeneen ihan reippaaseen tahtiin. Sisälle kun päästiin hiffattiin ettei oltukaan missattu ekaa esiintyjää, vaan oltiin hämyilty niiden soundcheckiä. Hehee.


Living With Lions veti ihan kivan setin - kun A Bottle Of Charades rämähti soimaan, olin ihan fiiliksissä mukana, muuten olin vähän ulkona kun en ollut kuullut kuin ekan levyn kolme biisiä! Kylläkin vaikka LWL pitti rämähti alussa seminäppäräksi, jonka jälkeen laantui, otin siinä varmaan pahimmat iskut - menin polvet edellä lattiaan josta nyt sellanen nyrkinkokonen monivärinen mustelma vasemmassa polvessa.


The Ghost Insiden pittiin pääsin vaan ekaan biisiin ja sitten otin niin iskukuolemaosuman johonkin sisäelimeen veikkaisin, että piti joksikin aikaa mennä istumaankyyristelemään seinän viereen kun ei pystynyt olemaan. Semmonen jäätävä tuskakipu iski hetkeksi ettei voinu seistä suorassa. Onneksi meni ohi eikä jälkeä jäänyt mihinkään tästä. Onneks TGI ei ollu mulle henk. koht. mitenkään kovin iso juttu - en ollu kauheesti kuunnellu enkä siis kokenu että oisin erityisesti mitään menettäny.


August Burns Rediä ajattelin ensin kattoa vähän etäämmältä mutta löysin itteni sielläkin pittaamasta. Kys. bändi aavistuksen tutumpaa, muttei vieläkään mitään elämää mullistavampaa. Varmaan parhain pitti tässä, parhaimman kokonen ja tarpeeksi väkeä. Internal Cannon oli niin siisti, se jamittelukohtaus siinä on ihan ultimaattinen!


Sitten se the one and only, bändi jonka näkemistä Niklas on mulle hypettänyt jo viimeset pari vuotta. Itehän siis en oo koskaan ennen ollut erityisen bändi-ihmisiä niinsanotusti; mulla ei ole ollut elämää suurempaa tarvetta päästä keikoille. Varmaan huonompi juttu mun rahoille kun Niklas on havainnollistanu mulle tän keikoillakäymisen ja oon päässy makuun. Mutta on ADTR silti ollu mulle hirveen paljon (hämmentävästi hiipinyt neljänneksi kuunnelluimmaksi bändiksi lastin mukaan).
A Day To Remember oli niin upee. Paljon pittiä ja kuuma ja circleä missä Viivi hämmentävästi rysähti lähes syliin. Crowdsurfingia ja ilmapallojen potkimista siinä samassa, kiukkuiset turvamiehet, huutolaulua keskellä pittiä isojen pittimiesten kanssa. Jeremy juoksemassa yli hämmentävässä hamsteripallossaan. Se oli vaan huhhuh mikä kokemus. Have Faith In Me:n aikana kuitenkin happi loppui ja taju lähti kolmasrivipaikalla ennen kuin ehdin reagoida itseni pois (Niklas hätääntyneenä ojenteli mut turvamiehille ja turvamies vei käytävään). Alakerrasta katsottiin television kautta keikkaa loppuun (minä onnellisenhämmentyneessä post-tajuttomuusolotilassani) ja harmitti Niklaksen puolesta ettei nähty loppuja mutta nocando. Kiitoksia sille tytölle joka antoi Fantansa mulle juotavaksi aulassa!

Takasinmenomatka oli hämmentävä: Lihapiirakkaa kurkkusalaatilla (en ikinä laita kurkkusalaattia vapaaehtoisesti minnekään...?), kävely rautikselle ja lippujenosto jonka jälkeen havaintoi junista jotka ei liikennöi, bussi Leppävaaraan joka vei Kilon kautta, ja väsähtäneenä iskän kyydityksellä till hemma (ja suihkuun). Mustelmia löytyi useempi (vasen jalka omistaa kolme tommosta kämmenenkokosta tapausta ja vasen käsivarsi oli aivan musta) ja seuraavana päivänä liikkuminen yleisesti teki ikävää mutta it was worth it!
Ah keikkailua ah ADTR ja kumppanit ah A Bottle Of Charades!


Translation: Sry I won't bother to translate this. It's all hyping about the Eastpak Antidote Tour 2011 Helsinki, Nosturi gig. I went there w/ Niklas and mates, and Niklas has very good review about the gig in his blog, in English, go check it out if ur intrested!

Hey yeah, hey yeah, there's something on my mind,
and I can't express myself tonight.
Hey yeah, hey yeah, and I'm about to explode,
I can feel it.
Words of wisdom to words whiskey, my words stumble.
I can't take it, I can't take it.
Buried these bones under the kitchen table.
I can't take it, I can't take it.
Sasse

Ei kommentteja: